Ruska maalaa alati muuttuvaa sinfoniaa

Eilen se oli vihreä, tänään keltainen, pian ohenee ruskeaan. Puiden kesä karisee maahan. Ota kostea lehti käteesi, näet viileän kauneuden.

Elokuu on kesää. Syyskuun illoissa sisukasta lämpöä. En malta päästää irti. Tullaan lokakuuhun.

Rautatieasemalle Riihimäellä johtavan Maantien nupukivet kopisevat, lehtikasat kahisevat, saatat kuulla entisaikain kiireitä ja lasityöläisten askelia. Vai tulevaisuuden taitajatko siinä tihentävät menoaan kohti opintojaan. Hyria, Helia – Stadia, Hamk.

Istun penkille, kuuntelen. Ruusu karistaa tummaa punaansa, kiulukka heiluttelee hiirelle.

Pihatöissä häärivän tytön harava rapistelee rytmikkäästi.

Elokuu on poissa. Yhtä kaukana kuin vappu heinäkuun rantahelteestä. Mikä harppaus!

Auringon säteet kurkistavat kaukaa

Nuotiopaikan hiilistä tuprahtelee tuhkaa. Keitän kahvit Hirvijärven laavulla, jatkan matkaani Paalijärven rantaan. Näsiät ja tuomet, valkovuokot, miettivät paljaina huhtikuuta. Kiipeän raikkauteen ja tuulenvireeseen, lintutornista avautuu syksy ja rannat. Heinät ja kortteet maan väreissä. Vielä vesilintu nousee siivilleen, saa lajitoveristaan seuraa.

Kävelen rantavedessä. Kuuntelen syksyä. Talitiaisparvi pyrähtää puuhun. Rapistelevat kilvan, popsivat kohmeiset hämähäkit kaarnapiiloistaan.

Sitten se tapahtuu. Aurinko tulee esiin. Sormeni kokeilevat uimavettä, varpaat vielä tassuttelevat nurmikolla, posket aunringonläikille antautuneena.

Ovet ovat avoinna

Läts, läts. Vesi on kylmää.

Lokakuun sunnuntaina nautin lämpimistä villasukistani. Keltaisia, oransseja, punaisia lehtiä.

Matkallani maauimalan ohi näen, että se nukkuu. Odottaa kesää ja iloisia uimareita.

Harpon Lasimuseolle, villiviinit kirjovat seinät tihkuvana punaisesta. Lusikoin lohikeittoa viimeiseen tilkkaan. Metsästysmuseon korttitelineistä valikoin terveisiä ystäville ja tädeille, kirjoitan nyt ja heti ensimmäisen. Lahjaideoita karttuu kummilapselle, mukavaa.

Lehmustien juhlatalosta vieraat astuvat hymyillen autoihinsa. Pienillä pajuilla oksat odottavat talvea. Syreenit ja kuusamat pullistelevat silmut tanassa.

Punarinta sirisee. Paikka varattu!

Tavanomainen syyssää, virkistävää

Iltapäiväksi luvattiin tavanomaista syyssäätä. Ihanaa! Purot ja ojat lorisevat. Sade täyttää kuopanteet. Koivunlehdet ovat matkalla merelle.

Metsätaipaleella Launosissa hakkuuaukealle on kesän valo kasvattanut niittylauhan kuparia ja messinkiä. Löyhät röyhyt huojuvat tuulenvireessä. Hietakastikan taimet jäävät odottamaan talvea.

Harjanteella puolukat paukkuvat punaista tummanvihreitä lehtiä vasten. Muurahaisten polun varressa notkahtelevat kaikkein suurimmat marjat.

Suonlaidan juolukan hivelevän ruskanpunaiset lehtinapit, karisevat kun katsoo. Pari sinistä marjaa, kuivuneita herkkuja, närhen jouluun.

Variksenmarjat kiiltävät mustana, joistakin on mehu tikahtunut mättäälle. Rapisevan kuivunut lakanlehti kaatuu kyljelleen.

On lämmin. Rahkasammaleissa koko väripaletti. Ruska on juhlaa ja täynnään äkkikäänteitä. Aistien sinfonia soi.

 

Kuvat ja teksti, Johanna Heikkilä FM

Kirjoittaja viihtyy luonnossa, innostuu kaikenlaisesta ja haluaa aina retkelle